Tervetuloa taas tutustumaan uuden kuukauden taiteilijan teoksiin! Taiteilija itse esittelee työskentelyään näin:

”Olen valokuvataiteilija Jari Arffman. Valokuvataiteellinen urani alkoi vuonna 1990. Ensimmäisen yhdentoista vuoden aikana toteutin Suomessa 21 yksityisnäyttelyä. Vuodesta 2001 alkaen toimintani laajeni kansainvälisesti: kuuden vuoden aikana pidin 14 yksityisnäyttelyä ulkomailla, minkä jälkeen alkoi toinen kansainvälisten näyttelyiden intensiivivaihe. Kajaanin taidemuseosta alkanut Vastinparit -näyttely kiersi kahden vuoden ajan Yhdysvalloissa ja Euroopassa, päättyen Tampereelle vuonna 2010. Samana vuonna vein kehittämäni Bart®-konseptin kulttuurivientinäyttelyt Osloon, Tallinnaan ja Pärnuun.

Tähän mennessä olen tuonut valokuviani esille kansainvälisesti 35 näyttelyssä — 21 yksityisnäyttelyä ja loput ryhmä-, festivaali- ja messuesiintymisiä. Yksityisnäyttelyitäni on ollut muun muassa La Sala Miró Quesada Garlandissa (Lima, Peru), Sredets Galleryssa (Sofia, Bulgaria), Zsinagóga Galériassa (Eger, Unkari), Finlandia University Galleryssa (Hancock, USA), Nordic Heritage Museumissa (Seattle, USA) sekä useissa Suomen kulttuuri-instituuteissa. Suomessa olen pitänyt yli 90 yksityisnäyttelyä, joista kuusi museoissa. Teoksiani on muun muassa Tampereen taidemuseon, Suomen valokuvataiteen museon ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmissa.

Vuosina 2005–2006 kehitin Bart® – Business Art -konseptin, joka valittiin opetusministeriön kulttuuriviennin kärkihankkeeksi (2008–2010). Konsepti on edelleen aktiivinen: Genelec Oy julkaisee vielä tämän vuoden puolella uuden verkkokuvateoksen In An Other World – Toisessa maailmassa, Bart® Genelec®. Ennen tätä olen julkaissut kolme valokuvateosta. Olen tehnyt konseptilla valokuvataiteellista yhteistyötä yli 80 suomalaisen organisaation kanssa, ja referenssejäni ovat muun muassa Millog Oy, Puolustushallinnon rakennuslaitos (nykyinen Puolustuskiinteistöt), Oy Forcit Ab, RUK, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sako Oy ja Puolustusministeriö.

Tampereen taiteilijaseuran syyskuun taiteilijana tuon esille kolme Bart® Sako Oy -teosta vuodelta 2018.

Bart®, Business Art on taiteellisen yhteistyön konsepti, jossa teen yrityksille ja muille yhteisöille niitä itseään kuvaavia mustavalkoisia teossarjoja. Bart® käy ytimekkäästi esille YLE Uutisten napakasta tv-jutusta Bart Talvivaara -näyttelystäni Oulun taidemuseossa: https://www.youtube.com/watch?v=9QtADCURIR0.

Valokuvissa näkyvät ihmiset, toimitilat, ympäristö, tuotteet tai se maailma, jossa organisaation vaikuttavuus tulee esille: esimerkkejä 28 organisaatiolle tekemistäni Bart®-teossarjoista löydät täältä. Organisaatiot sijoittavat Bart®-valokuvateokset kehystettyinä omiin tiloihinsa (täältä löytyvät myös referenssit, yli 80 tilaajaa) kuten neuvotteluhuoneisiin ja auloihin sekä antavat niitä myös lahjoina (esimerkkejä kehystetyistä teoksista, n. 60 x 50 / 50 x 60 cm).

Palaute, kokemus ja tutkimus kertovat, että Bart®-valokuvataide vaikuttaa myönteisesti henkilöstön henkiseen hyvinvointiin ja organisaation ilmapiiriin teosten tuodessa esille sen kulttuuria, arvopohjaa ja vaikuttavuutta; suomalainen kuvataiteen innovaatio luo omanarvontuntoa ja työhyvinvointia. Bart® ottaa vastuuta työn ja sen ympäristön merkityksen näyttämisestä, jolloin se konkreettisena henkisenä rakenteena luo yhteisöllistä pääomaa ylläpitäen ja kohottaen työelämän laatua ja viihtyvyyttä. Nykytaiteena Bart® antaa kaikille mahdollisuuden nähdä ja ajatella, että oma tekeminen, sen vaikuttavuus sekä työmiljöö ovat hyvää, merkityksellistä ja tärkeää. Bart® on siis myös työhyvinvoinnin projekti: tämä käy hyvin esille esimerkiksi SOK:n henkilöstöpäällikkö Mari Junnilan kommenteista Bart® Ässäkeskus -teossarjan toteutuksesta ja näyttelystä S-galleriassa SOK:n pääkonttorissa Helsingin Vallilassa 2017–2018:

– Kuvat ovat läpileikkaus tämän päivän työelämästä ja -arjesta sekä kunnianosoitus työntekijöillemme. Kuvien avulla taltioimme aikakauttamme myös tuleville sukupolville. Pidän teossarjan toteuttamista todella arvokkaana asiana. Bart®-kuvien tavoitteena on parantaa työelämän ja -ympäristön laatua ja voimaannuttaa työyhteisöjä valokuvataiteen keinoin.

Teossarjan työvedossarja on puolta laajempi kuin tilaus: tilaaja päättää ennen valokuvausta teosten aihemaailman (ihmisiä työssään/miljöö/abstrakti) ja tekee myös lopulliset teosvalinnat. Kun aiheena on Ihmisiä työssään, niin henkilöstö valitsee teokset äänestämällä antamalla äänensä kolmelle parhaaksi katsomalleen työvedossarjan valokuvalle. Abstrakti/miljööaiheissa valinnat tekee tilaajan valitsema tiimi. Digitaalisiin teoksiin on mahdollista ostaa käyttöoikeuksia.

Olen toteuttanut Bart®-teossarjoja yhteistyössä yli 80 organisaation kanssa Koneesta Kalmariin, Metsä Groupista Svenska Litteratursällskapetiin ja Puolustusministeriöstä Sakoon vuodesta 2005 alkaen. Kertyneet yli 900 Bart®-valokuvateosta löytyvät konkreettisesti yritysten, organisaatioiden ja sidosryhmien tiloista. Taidekentällä Bart®-näyttelyitä on ollut Suomessa ARTag Galleryssa (Hki, nykyinen Gallery Halmetoja), Kymenlaakson museossa sekä Hyvinkään ja Oulun taidemuseoissa. Julkisista kokoelmista Bart®-teoksia löytyy Tampereen taidemuseon kokoelmasta, Valokuvataiteen museon kokoelmasta, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta Rovaniemen taidemuseossa ja Kajaanin taidemuseon kokoelmasta. Ulkomailla Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriviennin kärkihanke (2008–2010) Bart® on ollut esillä Saksassa, Norjassa, Tshekin tasavallassa ja Virossa.

“Bart® on valokuvataiteilijan kunnianosoitus työlle – valokuvadokumentoinnilla organisaatio arvostaa omaa työtään.”

– Asko Mäkelä, taidehistorioitsija

Viimeisimmät Bart®-yhteistyöt olen tehnyt Kaukora Oy:n (JÄSPI), Labkotec Oy:n sekä Koneistamo Alm Oy:n kanssa. Genelec Oy:n kanssa yhteistyömme on siirtynyt viidenteen teossarjaan ja, nettikuvateos In An Other World – Toisessa maailmassa, Bart® Genelec® julkaistaan vielä tämän vuoden aikana.

Käynnissä on myös Bart®in kansainvälistäminen Yhdysvalloissa, lue SAM Magazine Digin artikkeli: https://www.sammagazine.fi/object/289c3009-5361-44a8-a5e9-b665ac7aaba8.”

Vastaa lyhyeen kyselyymme ja autat meitä ymmärtämään, mikä toimii Taidekeskuksen toiminnassa hyvin ja missä voisimme parantaa. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin. Arvostamme palautettasi suuresti!

Myös Taidelainaamon kuukauden taiteilijan näyttelyt palaavat kesätauoltaan. Nyt esillä on Katriina Variksen teoskokonaisuus.

Katriina Varis (s. 1994 Etelä-Pohjanmaalla) on tamperelaistunut kuvataiteilija. Hän on varsin mieltynyt valokuvan ilmaisuvoimaan ja omakuvalliseen arjen tutkimukseen. Laajalla haavilla tutkittuna työ eri muodoissaan kiinnostaa Varista. Kuukauden taiteilija -seinälle Varis on asettanut pitkään tutkimansa kotityön rinnalle myös ansiotyötä pohdiskelevia teoksia.

Suomen kuvataiteen päivää vietetään joka vuosi 10.7. Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä. Tänä vuonna juhlapäivän kunniaksi kaksi Tampereen Taiteilijaseuran jäsentä työskentelee naapurissamme Tallipihalla. Bongaa siis taiteilija Tallipihan ympäristössä, seuraa työskentelyn etenemistä ja tule rohkeasti keskustelemaan taiteesta!

Taiteilijat paikalla:
kello 12–13 Sanna Maria Paananen
kello 14–15 Mirva Niskanen

Taidekeskus Mältinrannan näyttelyt ja lainaamotoiminta jäävät 18.6. pienelle kesätauolle. Uudet näyttelyt aukeavat lauantaina 28.6., jolloin täällä on esillä Anna Hyrkkäsen, Katri Monosen ja Mia Saharlan yhteinen näyttely sekä Kirsi Julkun yksityisnäyttely. Näyttelyiden järjestämistä tukee Tampereen Taiteilijaseuran ylläpitämä Alli ja Allan Salon erillisrahasto. Tervetuloa silloin taas taiteen pariin!

Tervetuloa tutustumaan kesäkuun Taidelainaamon kuukauden taiteilijan Tiina Lammisen teoksiin lainaamon puolella! Teokset ovat esillä 5.6.-17.6. välisen ajan. Kokonaisuus on nähtävissä Taidekeskuksen normaalien aukioloaikojen mukaisesti.

Taiteilija esittelee itse näyttelyään näin:

”Tekoälyllä ja ristipistokirjonnalla on paljon yhteistä, kirjonta kankaalle 2025. Tekoäly vastasi kysymykseen vuoden sanoista 2.1.2025. Vastaukset on tallennettu ristipistoilla kankaalle.”

Tiina Lamminen – Aivomätä, vuoden sana 2024. 2025. Kirjonta kankaalle, 21 x 26 cm. Kierrätysmateriaalit Nextiili.

”Oxfordin sanakirja on valinnut jälleen vuoden sanan. Vuoden 2024 sana on aivomätä (eng. brain rot). Aivomätä-sanalla viitataan seurauksiin, joita sosiaalisen median loputon selailu ja sen mieltä turruttavan sisällön näkeminen aiheuttaa.”

Helatorstaina 29.5.25 olemme pyhäpäivän johdosta auki lyhennetyin aukioloajoin – tervetuloa kuitenkin tutustumaan kuvataiteeseen klo 12-16 välillä!

Esillä vielä esimerkiksi Kuukauden taiteilijan, Jarmo Kallisen, teoskokonaisuus!

Tervetuloa tutustumaan uuteen teoskattaukseen 3.5.-1.6.25 Taidekeskus Mältinrannan aukioloaikojen mukaisesti.

Taiteilija itse kuvaa teoskokonaisuutta näin:

”On vaikea pukea sanoiksi kuvallista tekemistä jos kyse ei ole kuvittamisesta vaan ajattelusta. Kuvat ovat ajatuskokeiluja, jotka eivät pyri lopulliseen ratkaisuun vaan ovat ehdolla mahdollisiksi ideoiksi. Näkeminen ja kokeminen ovat hyvin henkilökohtaisia asioita johon vaikuttaa koettu ja ymmärretty, sekä askarruttamaan jääneet asiat.

Käsittelen vapaasti itselleni merkittäviä asioita, jotka liittyvät ymmärrykseen ja asenteisiin. Voisin nimetä pienen teossarjani maalauksiksi tai veistoksiksi. Mutta sarjan nimi on ”Muuta”. Muuta on jotain muuta. Se sisältää neljä osaa jotka sijaitsevat seinäkkeellä.”

Tervetuloa keskustelemaan Kati Lehtisen kanssa hänen taiteellisesta työskentelystään 3.4. klo 16-18! Voit samalla tutustua heti tuoreeltaan Lehtisen kuukauden taiteilijan näyttelyyn, joka on avoinna Taidelainaamon tiloissa 3.-29.4.2025.

Taiteilija itse kuvaa tekemistään näin:

”Olen Kati Lehtinen, tamperelainen kuvataiteilija (YAMK) ja visuaalinen suunnittelija Työväenmuseo Werstaalla.

Käytän teosteni materiaalina valokuvia, joista osa on vanhoja ja osa itse ottamiani. Tulostan kuvat mustavalkoisina vahvalle paperille ja päällystän kuvat läpinäkyvällä gessolla. Pinnasta tulee tekstiilimäisen rouhea. Värjään kuvat guasseilla maalaten ja kirjon kuviin puuvilla- ja villa- sekä kimallelangoin kuvioita. Nimitän tekniikkaa valokuvakirjonnaksi. Tahdon tuntea sormissa paperin karheuden, antaa neulan ja langan risahtaa sen läpi. Teen monesti pari erilaista versiota samasta kuvasta. On kiinnostavaa tutkia, miten värit vaihtavat nähtyä tunnelmaa ja miten matala valo pyyhkii pintaa nostaen karheuden ja materiaalimaisuuden näkyviin.

Katson ympärilleni ja etsin hetkiä, jolloin valo sykähdyttää ja lehdettömien puiden muodot piirtyvät aamun kajossa. Rakastan kotikaupunkiani ja sen historian kerrostumia: Näsipuiston käppyräistä saksittua pensasaitaa, kirkkopuiston arkea, kun työlliset ja koululaiset vaeltavat sen halki pitkin polkuja ohi vanhojen puiden ja lomitse unohdettujen hautojen ja muistomerkkien. Kaupunki sykkii ja ajatukset kiertyvät elämän kulkuun. Arjen elinpiiri on pieni ja kulkee samaa hyvää rataa.”

On taas uuden kuukauden taiteilijan aika! Tervetuloa tutustumaan teoskattaukseen 6.3.-30.3.25. Taidekeskus Mältinrannan aukioloaikojen mukaisesti.

Taiteilija kertoo itse näyttelystään seuraavasti:

”Näyttelyni lähtökohta rihmastoista liittyy mielikuvaan ajatuskartoista. Siitä, kuinka yksi ajatus johtaa toiseen ja yllättävissä yhteyksissä päätyykin johonkin tuttuun. Nämä verkostot tuovat mieleeni sienirihmastot, sienen suurimman osan, jota emme juuri koskaan näe, ja joka on monimutkaisissa yhteyksissä koko metsän kanssa. Outoja ja lumoavia ovat myös pimeässä hohtavat sienet, joita löytyy myös Suomesta. Olen maalannut maaperää rihmastoille ja Easy living -maalauksessani osittain kokeillen erilaisia fluorisoivia maaleja ja tusseja. Tässä kuvauksessa myös rihmastot hohtavat. Kaikki Rihmasto – sarjan maalaukset ovat akryylimaalauksia kankaalle ja ne ovat syntyneet vuonna 2023.”

”Gilles Deleuzen (1925-1995) ja Félix Guattarin (1930-1992) hahmottelema rihmaston käsite viittaa sekä teoreettisiin malleihin että taideteoksiin ja tarkoittaa niiden epähierarkkista, verkostomaista rakennetta. Kasvitieteestä lainattu rihmasto-termi poikkeaa Deleuzen ja Guattarin mukaan sukupuumaisesta hierarkkisesta rakenteesta siten, että rihmastossa näennäisen kaukaiset ja toisiinsa liittymättömät asiat voivat kytkeytyä yhteen.”…”Puutarha toimii metaforana kerronnalliselle tilanteelle, jossa useat juonikulut ovat yhtä aikaa mahdollisia: ne muodostavat haarautuvia ja vaihtoehtoisia polkuja kerronnassa. Deleuzen ja Guattarin mukaan tällainen kerronnallinen rihmasto ei sulkeista mitään vaihtoehtoja, vaan pikemminkin suosii sellaisia reittejä, jotka ohittavat yksiselitteiset vastaukset ja hajottavat valmiiksi kuvitellun järjestyksen. Perusajatuksena on, että vääräkin valinta, eksyminen, saattaa johtaa ratkaisuun.” (tieteentermipankki.fi)

Saara Sillanpää on Tampereella asuva ja työskentelevä kuvataiteilija ja taideopettaja. Hän käyttää töissään pääasiassa grafiikan, piirustuksen, maalauksen ja valokuvauksen tekniikoita.

Koulutukseltaan Saara Sillanpää on Kuvataiteilija AMK (Tamk 2001), Taiteen maisteri (Aalto yliopisto / Pori 2013), ja Kuvataiteilija YAMK (Samk Kankaanpää 2024).

Yksityis- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Teoksia mm. Tampereen kaupungin ja Nokian kaupungin kokoelmissa.