Anna Hyrkkänen, Katri Mononen ja Mia Saharla
Alli ja Allan Salon erillisrahaston stipendinäyttely
Virhemarginaali pohjaa kolmen taiteilijan jaettuun työskentelyprosessiin ja työhuonekeskusteluihin. Näyttelyn nimi nousee tilastotieteen terminologiasta ja viittaa tutkimuksen virheen ja vääristymien mahdollisuuteen. Virhemarginaalin termiin liittyy olennaisesti luottamusväli. Se haarukoi aluetta, jolle tutkimustulokset todennäköisesti asettuvat. Käsittelemme virhemarginaalia inhimillisen alueena: paikkana, jossa toimitaan merkittyjen rajojen yli ja toisella puolen, ajatellaan toisin. Inhimillinen viittaa virheen mahdollisuuteen. Virhe käsitetään näyttelyssä notkahdukseen tai toisin tekemiseen viittavana, ei vääränä. Kone toimii tasaisesti, ihmiskäsi voi heilahtaa, mutta heilahduksen mahdollisuus on merkityksellinen holistisuudessaan. Virhemarginaalin voi ajatella merkitsevän tilaa, jossa saa ja voi olla toisin. Marginaalin ylitys markkeeraa raja-aluetta, toisin ajattelua suhteessa konventioihin. Taiteilijoita yhdistää kiinnostus eri medioiden välisten rajojen hämärtymiseen. Näyttelyssä on mukana performatiivista työskentelyä sisältävä yhteisteos, jossa tekijyydet ja tekijät limittyvät eleinä ja reaktioina, muodostaen suhteita toisiinsa ja katsojaan. Teos on tutkimuksellinen emmekä tiedä etukäteen sen lopputulemaa. Näyttely pureutuu tekijyyteen, katsomiseen ja teosten kehollisuuteen erilaisten jännitteiden ja suhteiden kautta. Taitelijoiden työskentelyprosesseja on ohjannut Siri Hustvedtin Elää, ajatella, katsoa -esseekokoelmassaan esiin nostama kehollinen tietäminen:
”Totuus tiedostamattomista prosesseista on se, että kirja voi tietää enemmän kuin kirjoittaja, se on tietämistä joka tulee usein ruumiista, kohoaa jostakin oman itsen esiverbaalis-rytmisestä liikkeen kohdasta. Maurice Merleau-Ponty kutsuu sitä termillä schéma corporel, ruumiinkaava. Kun en löydä sanoja, kävely auttaa.”
Hustvedt (2016), 66. Suom. Kaisa Sivenius.
Anna Hyrkkänen työskentelee värillisen valon, tilan ja kolmiulotteisten teosten parissa. Teosten taustalla vaikuttaa kiinnostus psykologiaa ja aivotutkimusta kohtaan. Erilaisten asioiden suhde toisiinsa ja abstraktien muotojen puhuttelevuus ja ruumiillisuus kiehtoo häntä. Miten merkitysyhteydet syntyvät ja kuinka ihmisen sisäisen ja ulkoisen maailman tapahtumat vaikuttavat kokemukseemme maailmasta? www.annahyrkkanen.fi
Katri Monosen teoksissa abstraktit ja esittävät elementit kietoutuvat toisiinsa. Kerroksellinen maalausprosessi on hänen työskentelynsä keskiössä. Monosen teoksista löytyy visuaalisia viitteitä tyylitellyistä kasvi- ja eläinaiheista ja modernismin traditioita kommentoivista geometrisista abstraktioista. Hän yhdistää eri maalaustekniikoita ja tekee kolmiulotteisia teoksia ylijäämämateriaaleja hyödyntäen. www.katrimononen.com
Mia Saharlan paikoin kiilapuista irtaantuvat ja ready made -materiaaleihin suhdetta hakevat teokset tavoittelevat välitilaa, psyyken sisällä syntyvää kaiken mahdollisen piiriä. Se on yhteydessä sekä mielen analyyttiseen puoleen että fantasiaan. Tähän välitilaan paikantuu lapsen leikin lisäksi myös taiteellinen työskentelyprosessi. Saharlan teokset muuntuvat tilan ja kontekstin mukaan, vanhempien teosten toimiessa materiaalina uusille. www.miasaharla.net
Taiteilijoiden performatiivista työskentelyä näyttelyssä 4.7. klo 13 ja klo 15. Tervetuloa!