Näkijä
Hän kokoaa ympärillensä seurakuntaa. Ponnistelematta, vaistonvaraisesti hän löytää ihmisten pehmeät kohdat, pelot ja tarpeet, joihin istuttaa illuusion yhteenkuuluvuudesta ja kiintymyksestä. Näkijä on jännittävä ja salaperäinen. Hän luo järjestelmän, joka tuottaa itselleen hyväksyntää ja palvontaa, yhä enemmän ja enemmän.
Maalaan asetelmaa elävästä mallista, jonka koostan jätemateriaalista. Vuoden- ja vuorokaudenajat – muutokset valon luonteessa – rytmittävät työskentelyäni. Tunkkainen sametti, kanaverkko ja kuplamuovi saavat ihmisen muodon. Punon sattumanvaraisuuksista ja muistoista kohtauksia, joihin ruumiillistuu ulkopuolisuuden tunteita, eriarvoisuutta ja pelkoa, mutta myös myötätuntoa ja toivoa. Kulissin ja todellisuuden ero on häilyvä.
Seison silmät ummessa piirissä. Sieltä täältä kuuluu supatusta kielillä, joita en ymmärrä. Jossain joku itkee tai ehkä nauraa. Kuulen, kun pari
avustajaa hiippailee taakseni, valmiina ottamaan minut kiinni, jotta en kaatuessani löisi päätäni. Kun vuoroni koittaa, tulee hän kohdalleni, lausuu muutaman sanan niin hiljaa että vain minä voin sen kuulla. Hän ei koske minuun, mutta tunnen otsallani hänen kätensä lämmön.
Tuomo Laakso (s.1980) on valmistunut Kuvataideakatemiasta (KuM) 2019. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Hänen teoksiaan on mm. Kiasman, Saastamoisen säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmissa. Vuonna 2023 hän sai William Thuringin nimikkopalkinnon.
Näyttelyä ovat tukeneet:
Suomen Kulttuurirahasto
Greta ja William Lehtisen säätiö
Prophet
He is building a following around himself. Without effort, instinctively he finds people’s soft spots, fears and needs, in which he implants an illusion of togetherness and affection. Prophet is exciting and mysterious. He is creating a system that brings more and more acceptance and worship to him.
I paint a still life by observing the subject I have made of waste material. The times of year and day – the changes in the nature of light – give a rhythm to my work. Musty velvet, chicken wire and bubble wrap take on human form. I weave randomness and vague memories into scenes that embody a sense of not belonging, inequality and fear but also compassion and hope. The distinction between fake and reality is vague.
I am standing in a circle with my eyes closed. Here and there I can hear whispering in languages I don’t understand. Somewhere someone is crying or perhaps laughing. I hear a couple of assistants sneaking up behind me, ready to catch me so that I don’t hit my head when I fall. When it’s my turn, he comes to me and says a few words so quietly that only I can hear them. He doesn’t touch me, but I can feel the warmth of
his hand on my forehead.
Tuomo Laakso (born 1980) graduated from the Academy of Fine Arts (MFA) in 2019. He has had several solo exhibitions and participated in group exhibitions in Finland and aboard. His works are in the collections of Kiasma, the Saastamoinen Foundation, and the Jenny and Antti Wihuri Foundation, among others. In 2023, he received the William Thuring nominated prize.
Exhibition is supported by:
Finnish Cultural Foundation
Greta And William Lehtinen Foundation