Johanna Lonka

HÄN NÄKI HEIDÄN SAAPUVAN – THEY SAW THEM ARRIVING
Veistos- ja piirrosinstallaatio, ääni



”Usein olin kuullut majavan loiskahtavan pinnan alle. Kiinnitin huomiota tiettyyn nuoreen puuhun, jonka ohitse kävelin. Hetken päästä palatessani takaisin, puu oli kadonnut, vain vana läikkyi kaislan seassa. Tuoreita kaatuneita puita polulla ja pieniä merkkejä siellä täällä. Erikoista ääntelyä,
kuin muminaa. Koskaan en varsinaisesti nähnyt ketään, mutta läsnäolo oli jatkuvaa.

Alan iltaisin kuvitella hyräilevää yksilöä rakennuspuuhiensa keskellä. Arkista aherrusta ja suunnitelmien testaamista. Täsmällisiä rakenteita ja satunnaisia virhearvioita. Miten nerokasta ja pitkäjänteistä työskentelyä! Varautumista tulevaan, huolenpitoa kodista ja koko eliöyhteisöstä
Rakastun. ”

Työskentelyn lähtökohtana on kohtaamiset toislajisten yksilöiden kanssa, yksittäisen eliön merkitys asuttamalleen ekosysteemille sekä lajienvälinen kommunikaatio. Hämmästyttäviäkin kykyjä, silloin kun ne eivät ole oman lajimme hallussa, usein tarkkaillaan vertaisuuden sijaan valtapositiosta. Ohjailun asemesta, on mahdollista ihastua ja fokusoida kohti empatiaa; kääntää roolituksia, arvioida uudelleen yhteistä etua.
Teokseen liittyy myös synkeämpi tarina erään majavan ja erään ihmisen kohtaamisesta, joka on yhä liian kivulias kerrottavaksi.

Euroopanmajava avainlajina lisää kosteikkojen lajikirjoa. Kalojen, sammakoiden, hyönteisten ja vesilintujen lisäksi, myös useat nisäkäslajit hyötyvät majavan elinalueesta. Installaatio on jatko-osa Hän näki kaavoittajan teokselle vuodelta 2024. ”Esityksiä Päästäisille”-kokonaisuuden seuraavissa osissa mittakaava täsmentyy kohti tapahtumaketjujen näkymättömiä osakkaita, siemeniä, itiöitä, solukkojen sumuisia verhoja.

Instagram @johannalonka
www.johannalonka.com

Tamperelainen kuvataiteilija Johanna Lonka yhdistää työskentelyssään veistoa, vaeltamista, kuvaa ja ääntä. Tilalliset teokset ovat monimateriaalisia ja muuntuvat toisinaan myös esitysten muotoon. Longan teoksissa monilajista yhteiselämää havainnoidaan kokeellisen lähestymisen keinoin, kysymyksenään miten biosentrinen ajattelu tai elämäntapa suhteutuu antroposeenin aikakauteen.